-syntynyt Italiassa
-nälänhätä ja taudit vaivasivat Eurooppaa 1200- ja 1300-luvuilla, koettelemukset vaikuttivat uudenajan ihmisiin ja keskiajan uskonnollisuus vaihtui vähitellen elämäniloksi
-Ranskan kielen sana renaissance tarkoittaa uudelleen syntymistä
-tärkeimpiä kirjailijoita Giovanni Boccaccio, Shakespeare, Cervantes ja Rabelais
-novelli ja romaani syntyivät
tiistai 30. huhtikuuta 2013
maanantai 29. huhtikuuta 2013
a) Mikä on ylioppilasessee ja miten se tehdään?
Ylioppilasesseen aiheet ovat ajankohtaisia ja aihetta käsitellään oman näkökulman mukaan
Ylioppilasesseessä on tärkeää noudattaa tehtävän antoa. Se on ehyt ja johdonmukainen teksti
Otsikko- ja aineistoesseet
Jos tehtävässä on pohjateksti, sitä tulee käyttää ja siihen pitää viitata. Suorat lainaukset pohjatekstistä laitetaan lainausmerkkeihin
Essee ei ole vain referaatti pohjatekstistä
Jos tehtävälle on annettu valmis otsikko, sitä pitää käyttää
Jos valmista otsikkoa ei ole, se pitää keksiä itse. Otsikon tulee olla osuva tekstin sisältöön ja näkökulmaan
Ylioppilasesseessä kerrotaan omia ajatuksia, kokemuksia ja esimerkkejä aiheesta
Ylioppilasesseessä käytetään hyvää asiakieltä, ei puhekielisyyksiä, mutta esimerkiksi kielikuvat ovat sallittuja
Esseessä on aloitus- ja lopetuskappaleet
Tekstissä on johdonmukainen kappalejako
Lähteet:
Lyseo.org, lyseo.blogspot.fi, abitreenit.yle.fi
Ylioppilasesseessä on tärkeää noudattaa tehtävän antoa. Se on ehyt ja johdonmukainen teksti
Otsikko- ja aineistoesseet
Jos tehtävässä on pohjateksti, sitä tulee käyttää ja siihen pitää viitata. Suorat lainaukset pohjatekstistä laitetaan lainausmerkkeihin
Essee ei ole vain referaatti pohjatekstistä
Jos tehtävälle on annettu valmis otsikko, sitä pitää käyttää
Jos valmista otsikkoa ei ole, se pitää keksiä itse. Otsikon tulee olla osuva tekstin sisältöön ja näkökulmaan
Ylioppilasesseessä kerrotaan omia ajatuksia, kokemuksia ja esimerkkejä aiheesta
Ylioppilasesseessä käytetään hyvää asiakieltä, ei puhekielisyyksiä, mutta esimerkiksi kielikuvat ovat sallittuja
Esseessä on aloitus- ja lopetuskappaleet
Tekstissä on johdonmukainen kappalejako
Lähteet:
Lyseo.org, lyseo.blogspot.fi, abitreenit.yle.fi
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
3c(kurssi 11.2)
Valittavat vanhukset
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-teoksen(2010) luku Vaniljaeskimo antaa vanhuksista negatiivisen kuvan, he ovat ennakkoluuloisia, vanhanaikaisia ja happamia. Novellin hahmo on lähes kaikkeen negatiivisesti suhtautuva ja vanhanaikaisesti ajatteleva vanhus. Hän ei osaa suhtautua muuttuvaan maailmaan, vaan haluaisi asioiden olevan niin kuin ennenkin.
Tekstin vanhus vaikutta vanhanaikaiselta. Hän valittaa terveyskeskuksen lääkäristä, joka on hänen mielestään liian nuori lääkärin työhön, eikä hän myöskään pidä siitä, että lääkäri sinuttelee ja puhuu puhekieltä. "Kuinka voi osata niin vaikeaa ammattia kuin lääkärin työtä, jos ei osaa edes suomen kielioppia ja sijamuotoja?" hän esimerkiksi ihmettelee. Hän ajattelee vanhanaikaisesti, että vain tuttuja voi sinutella. Hänestä on myös outoa, että lääkäri tekee muistiinpanot tietokoneella, eikä paperille niin kuin ennen vanhaan. Hänen mielestään myös lääkärin vaatteet ovat sopimattomat, eikä hän myöskään pidä ilmeisesti miespuolisen lääkärin pitkistä hiuksista.
Vanhuksesta antaa epäystävällisen kuvan myös se, ettei hänellä ilmeisesti ole paljonkaan ystäviä. "Minua sinuttelevat ne jotka tuntevat minut kunnolla" hän sanoo ja mainitsee tuttuihin kuuluviksi vaimonsa ja kolme kuudesta lapsestaan. Jos hän ei tunne puolia lapsistaan kunnolla, hänen täytynee olla aika epäsosiaalinen. Puolen perheen lisäksi tuttuihin lasketaan kaksi ihmistä, joista toinen on kuollut.
Teksti antaa kuvan, että vanhukset ovat rasistisia. Vanhus suhtautuu ulkomaalaiseen jäätelönmyyjään ennakkoluuloisesti, hän esimerkiksi ihmettelee miten tämä osaa tehdä jäätelöpalloja, "Epäilen syödäänkö Etiopiassa jäätelöä, tuskin sitä heti ovat ostaneet niillä rahoilla, jotka nälänhätäkeräykseen 1983 laitoin". Vanhuksella ei tunnu olevan kovin hyvä kuva muusta maailmasta Suomen ulkopuolella.
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja-teoksen(2010) luku Vaniljaeskimo antaa vanhuksista negatiivisen kuvan, he ovat ennakkoluuloisia, vanhanaikaisia ja happamia. Novellin hahmo on lähes kaikkeen negatiivisesti suhtautuva ja vanhanaikaisesti ajatteleva vanhus. Hän ei osaa suhtautua muuttuvaan maailmaan, vaan haluaisi asioiden olevan niin kuin ennenkin.
Tekstin vanhus vaikutta vanhanaikaiselta. Hän valittaa terveyskeskuksen lääkäristä, joka on hänen mielestään liian nuori lääkärin työhön, eikä hän myöskään pidä siitä, että lääkäri sinuttelee ja puhuu puhekieltä. "Kuinka voi osata niin vaikeaa ammattia kuin lääkärin työtä, jos ei osaa edes suomen kielioppia ja sijamuotoja?" hän esimerkiksi ihmettelee. Hän ajattelee vanhanaikaisesti, että vain tuttuja voi sinutella. Hänestä on myös outoa, että lääkäri tekee muistiinpanot tietokoneella, eikä paperille niin kuin ennen vanhaan. Hänen mielestään myös lääkärin vaatteet ovat sopimattomat, eikä hän myöskään pidä ilmeisesti miespuolisen lääkärin pitkistä hiuksista.
Vanhuksesta antaa epäystävällisen kuvan myös se, ettei hänellä ilmeisesti ole paljonkaan ystäviä. "Minua sinuttelevat ne jotka tuntevat minut kunnolla" hän sanoo ja mainitsee tuttuihin kuuluviksi vaimonsa ja kolme kuudesta lapsestaan. Jos hän ei tunne puolia lapsistaan kunnolla, hänen täytynee olla aika epäsosiaalinen. Puolen perheen lisäksi tuttuihin lasketaan kaksi ihmistä, joista toinen on kuollut.
Teksti antaa kuvan, että vanhukset ovat rasistisia. Vanhus suhtautuu ulkomaalaiseen jäätelönmyyjään ennakkoluuloisesti, hän esimerkiksi ihmettelee miten tämä osaa tehdä jäätelöpalloja, "Epäilen syödäänkö Etiopiassa jäätelöä, tuskin sitä heti ovat ostaneet niillä rahoilla, jotka nälänhätäkeräykseen 1983 laitoin". Vanhuksella ei tunnu olevan kovin hyvä kuva muusta maailmasta Suomen ulkopuolella.
perjantai 19. huhtikuuta 2013
tehtävä 2: Lisää busseja Lappeenrantaan(kurssi 11.2)
Tuntuuko sinustakin, että Lappeenrannan julkinen liikenne on varsin puutteellista? Minä olen ainakin kokenut näin turhankin usein ja kuullut monien valittavan tästä. Aamun ensimmäiseltä tunnilta on aina monia oppilaista myöhässä bussien takia, minä itsekin usein tässä joukossa. Esimerkiksi Kiiskinmäestä keskustaan lähtee busseja arkisin päivällä vain tunnin tai puolentunnin välein, viikonlopuista ja illoista puhumattakaan. Myös kaupungista tai vaikka Lauritsalasta Kiiskinmäkeen tai Mustolaan menee busseja liian harvoin.
Jos koulu loppuu puoli neljältä, bussia saa odottaa ainakin puolituntia. Mihinkään ei pääse oikeaan aikaan, aina on mentävä ainakin puolituntia etuajassa, jos ei halua myöhästyä. Iltaisin ja viikonloppuisin joukkoliikenteellä kulkeminen on vielä vaikeampaa. Myöhään illalla, esimerkiksi elokuvan jälkeen, on vaikea päästä kaupungista kotiin, hyvällä tuurilla bussi on lähtenyt juuri viisi minuuttia sitten ja seuraava tulee vasta tunnin päästä. Mitä siinä sitten kymmeneltä illalla teet kaupungissa tunnin ajan?
Joukkoliikennettä kehotetaan suosimaan. Se saastuttaa vähemmän kuin yksityis autoilu ja vähentää ruuhkia. Bussilla matkustaminen on kuitenkin ainakin Lappeenrannassa tehty niin hankalaksi, että useimmat käyttävät mieluummin omaa autoa, jos se on mahdollista. Kukaan ei halua odotella bussia puoltatuntia, joten menet varmasti mieluummin omalla autolla, joka lähtee juuri silloin kun itse haluat.
Julkista liikennettä pitäisi siis mielestäni lisätä. Se helpottaisi kaupungissa matkustamista. Ehkä joukkoliikennettä käytettäisiinkin enemmän, jos se olisi helpompaa. Silloin se olisi myös tuottoisampaa, jos asiakkaita saataisiin enemmän. Tällöin voitaisiin myös työllistää enemmän bussikuskeja ja se vähentäisi työttömyyttä. Luulisi nyt kaupungilla olevan varaa lisätä julkista liikennettä edes vähän, sekin auttaisi jo jotain. Ei busseja sentään kymmenen minuutin välein tarvitsisi kulkea.
Kun bussit kulkisivat usein, paikasta toiseen pääsisi helposti. Bussia ei tarvitsisi odottaa koululla tai kaupungissa ikuisuuksia, koulusta ei tarvitsisi olla aina myöhässä, eikä kaupungissa tarvitsisi odotella elokuvan alkamista tuntia.
Jos koulu loppuu puoli neljältä, bussia saa odottaa ainakin puolituntia. Mihinkään ei pääse oikeaan aikaan, aina on mentävä ainakin puolituntia etuajassa, jos ei halua myöhästyä. Iltaisin ja viikonloppuisin joukkoliikenteellä kulkeminen on vielä vaikeampaa. Myöhään illalla, esimerkiksi elokuvan jälkeen, on vaikea päästä kaupungista kotiin, hyvällä tuurilla bussi on lähtenyt juuri viisi minuuttia sitten ja seuraava tulee vasta tunnin päästä. Mitä siinä sitten kymmeneltä illalla teet kaupungissa tunnin ajan?
Joukkoliikennettä kehotetaan suosimaan. Se saastuttaa vähemmän kuin yksityis autoilu ja vähentää ruuhkia. Bussilla matkustaminen on kuitenkin ainakin Lappeenrannassa tehty niin hankalaksi, että useimmat käyttävät mieluummin omaa autoa, jos se on mahdollista. Kukaan ei halua odotella bussia puoltatuntia, joten menet varmasti mieluummin omalla autolla, joka lähtee juuri silloin kun itse haluat.
Julkista liikennettä pitäisi siis mielestäni lisätä. Se helpottaisi kaupungissa matkustamista. Ehkä joukkoliikennettä käytettäisiinkin enemmän, jos se olisi helpompaa. Silloin se olisi myös tuottoisampaa, jos asiakkaita saataisiin enemmän. Tällöin voitaisiin myös työllistää enemmän bussikuskeja ja se vähentäisi työttömyyttä. Luulisi nyt kaupungilla olevan varaa lisätä julkista liikennettä edes vähän, sekin auttaisi jo jotain. Ei busseja sentään kymmenen minuutin välein tarvitsisi kulkea.
Kun bussit kulkisivat usein, paikasta toiseen pääsisi helposti. Bussia ei tarvitsisi odottaa koululla tai kaupungissa ikuisuuksia, koulusta ei tarvitsisi olla aina myöhässä, eikä kaupungissa tarvitsisi odotella elokuvan alkamista tuntia.
perjantai 12. huhtikuuta 2013
Antiikin mytologiaa(kurssi 5.1)
Pandoran lipas: kreikkalaisessa mytologiassa Pandora avasi lippaan, josta vapautui maailmaan pahuus. Pandoran lippaaseen verrattaan asioita, joita ei kannata koikeilla, koska siitä voi seurata jotain pahaa.
Prometheuksen rangaistus: Prometheus oli kreikkalaisessa mytologiassa Titaani joka loi ihmiset ja varasti jumalilta tulen antaakseen sen ihmisille. Rangaistukseksi Prometheus kytkettiin kallioon, jossa kotka nokki joka päivä hänen maksansa. Prometheus ei kuollut, vaan hänen maksansa kasvoi aina takaisin.
Sisyfoksen työ: kuolemaa huijannut Sisyfos joutui rangaistukseksi vierittämään kiveä ikuisesti vuorenhuipulle. Sisyfoksen työllä tarkoitetaan turhaa ja loputonta työtä.
akilleenkantapää: Akhilleuksen äiti uitti poikansa Styks-joessa tehdäkseen tästä haavoittumattoman. Hän kuitenkin piti poikaa kantapäästä kiinni, joten se kohta jäi haavoittuvaksi. Akilleenkantapää tarkoittaa heikkoa kohtaa.
narsismi: Narkissos oli komea nuorukainen, joka rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnassa. Hän nääntyi lähteelle, kun tuijotteli vain omaa kuvaansa.
Narsismilla tarkoitetaan itserakkautta.
mennä manan majoille: tarkoittaa kuolemista, kreikkalaisessa mytologiassa kuolleitten maata kutsuttiin Manalaksi.
Kerberos: Kerberos oli kreikan mytologiassa kolmipäinen koira joka vartioi manalan porttia.
Herkules: kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, ylijumala Zeuksen poika. Hän suoritti kaksitoista urotyötä ja kuoltuaan hän liittyi jumalten joukkoon.
hypnoosi: sana tulee unen jumala Hypnoksesta
Amorin nuolet: Amor on roomalaisessa mytologiassa rakkauden jumala, jonka nuolet saavat ihmisen rakastumaan. Sanonta Amorin nuolet kuvaa rakastumista.
Midaksen kosketus: Midas oli muinaisen Fryygian kuningas. Kreikkalaisen tarun mukaan hän sai jumalilta lahjaksi kyvyn muuttaa esineet kosketuksella kullaksi.
Troijan hevonen: Kreikkalaiset onnistuivat tunkeutumaan Troijaan piiloutumalla suuren puuhevosen sisään, jonka he antoivat Troijalaisille lahjaksi. Sanonta Troijan hevonen tarkoitta juonta, jossa uhri houkutellaan päästämään vihollinen luokseen.
Prometheuksen rangaistus: Prometheus oli kreikkalaisessa mytologiassa Titaani joka loi ihmiset ja varasti jumalilta tulen antaakseen sen ihmisille. Rangaistukseksi Prometheus kytkettiin kallioon, jossa kotka nokki joka päivä hänen maksansa. Prometheus ei kuollut, vaan hänen maksansa kasvoi aina takaisin.
Sisyfoksen työ: kuolemaa huijannut Sisyfos joutui rangaistukseksi vierittämään kiveä ikuisesti vuorenhuipulle. Sisyfoksen työllä tarkoitetaan turhaa ja loputonta työtä.
akilleenkantapää: Akhilleuksen äiti uitti poikansa Styks-joessa tehdäkseen tästä haavoittumattoman. Hän kuitenkin piti poikaa kantapäästä kiinni, joten se kohta jäi haavoittuvaksi. Akilleenkantapää tarkoittaa heikkoa kohtaa.
narsismi: Narkissos oli komea nuorukainen, joka rakastui omaan kuvaansa lähteen pinnassa. Hän nääntyi lähteelle, kun tuijotteli vain omaa kuvaansa.
Narsismilla tarkoitetaan itserakkautta.
mennä manan majoille: tarkoittaa kuolemista, kreikkalaisessa mytologiassa kuolleitten maata kutsuttiin Manalaksi.
Kerberos: Kerberos oli kreikan mytologiassa kolmipäinen koira joka vartioi manalan porttia.
Herkules: kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, ylijumala Zeuksen poika. Hän suoritti kaksitoista urotyötä ja kuoltuaan hän liittyi jumalten joukkoon.
hypnoosi: sana tulee unen jumala Hypnoksesta
Amorin nuolet: Amor on roomalaisessa mytologiassa rakkauden jumala, jonka nuolet saavat ihmisen rakastumaan. Sanonta Amorin nuolet kuvaa rakastumista.
Midaksen kosketus: Midas oli muinaisen Fryygian kuningas. Kreikkalaisen tarun mukaan hän sai jumalilta lahjaksi kyvyn muuttaa esineet kosketuksella kullaksi.
Troijan hevonen: Kreikkalaiset onnistuivat tunkeutumaan Troijaan piiloutumalla suuren puuhevosen sisään, jonka he antoivat Troijalaisille lahjaksi. Sanonta Troijan hevonen tarkoitta juonta, jossa uhri houkutellaan päästämään vihollinen luokseen.
tehtävä a(kurssi 11.2)
Mies huomasi Emilin katsovan ja nosti lukemansa lehden kasvojensa eteen. Mies vaikutti kummalliselta, mutta Emil rupesi syömään lihakeittoaan. Ampiainen jota hän oli aiemmin tarkkailut lähti lentelemään ympäri kuppilaa. Lihakeitto ei ollut kovin hyvää, mutta Emil söi sitä silti, koska hänellä oli nälkä. Hän katsoi taas yksinäistä miestä. Mies oli laittanut lehtensä syrjään ja nousi nyt pöydästä ja alkoi pukea takkiaan. Mies otti lehden mukaansa ja lähti. Emilin mielestä hän kävelikin jotenkin oudosti. Ovi aukesi narahtaen, kun mies poistui kuppilasta. Emil tuijotti sulkeutunutta ovea ja mietti tuota kummalista miestä.
Emil lähti syötyään keittonsa loppuun. Kun hän astui ulos kuppilasta, kylmä tuuli puhalsi ulkona ja taivaalta tihkutti vettä. Emil lähti kävelemään kotiin päin. Hän oli jo kotitalon portailla, kun hän huomasi miehen, joka meni viereiselle kujalle. Se oli sama mies, jonka hän oli nähnyt kuppilassa. Emil lähti kävelemään nopeaa vauhtia miehen perään. Hän halusi tietää, kuka tuo merkillinen mies oli. Emil tuli kujalle johon oli nähnyt miehen menevän. Hän näki kun joku kääntyi kujan päässä kulman taakse. Emil lähti juoksemaan, mutta kun hän kääntyi kujan päästä samaan suuntain kuin mies, hän ei nähnyt ketään kadulla, jolle oli tullut. Minne mies oli oikein kadonnut? Hän oli taatusti tullut tänne. Emil seisoi hetken ihmeissään tyhjällä kadulla, mutta lähti sitten kotiin, koska sää oli todella kurja ja hänellä oli kylmä.
Emil lähti syötyään keittonsa loppuun. Kun hän astui ulos kuppilasta, kylmä tuuli puhalsi ulkona ja taivaalta tihkutti vettä. Emil lähti kävelemään kotiin päin. Hän oli jo kotitalon portailla, kun hän huomasi miehen, joka meni viereiselle kujalle. Se oli sama mies, jonka hän oli nähnyt kuppilassa. Emil lähti kävelemään nopeaa vauhtia miehen perään. Hän halusi tietää, kuka tuo merkillinen mies oli. Emil tuli kujalle johon oli nähnyt miehen menevän. Hän näki kun joku kääntyi kujan päässä kulman taakse. Emil lähti juoksemaan, mutta kun hän kääntyi kujan päästä samaan suuntain kuin mies, hän ei nähnyt ketään kadulla, jolle oli tullut. Minne mies oli oikein kadonnut? Hän oli taatusti tullut tänne. Emil seisoi hetken ihmeissään tyhjällä kadulla, mutta lähti sitten kotiin, koska sää oli todella kurja ja hänellä oli kylmä.
keskiviikko 10. huhtikuuta 2013
tehtävä 1(kurssi 11.2)
Tulin kurssille, koska haluan oppia kirjoittamaan laajempia ja parempia tekstejä ylioppilaskirjoituksia varten. Haluan oppia tuottamaan erilaisia tekstejä. Tekstien tuottaminen on tärkeä taito, koska niillä voi ilmaista mielipiteitään ja ottaa kantaa. Siitä on varmasti hyötyä useissa ammateissa ja jatko-opinto paikoissa.
Itse en ole hyvä ilmaisemaan itseäni tekstin avulla. Minulla ei ole suuria ongelmia kieliopin kanssa, vaan minun on vaikea saada teksteihini tarpeeksi sisältöä. Osaan kuitenkin kirjoittaa hyvää ja asiallista tekstiä.
En kirjoita juurikaan muuta kuin koulutehtäviä, koska en yleensä keksi mitään kirjoitettavaa. Toivon, että opin tällä kurssilla kirjoittamaan luontevammin ja ilmaisemaan ajatuksiani laajemmin tekstillä.
Itse en ole hyvä ilmaisemaan itseäni tekstin avulla. Minulla ei ole suuria ongelmia kieliopin kanssa, vaan minun on vaikea saada teksteihini tarpeeksi sisältöä. Osaan kuitenkin kirjoittaa hyvää ja asiallista tekstiä.
En kirjoita juurikaan muuta kuin koulutehtäviä, koska en yleensä keksi mitään kirjoitettavaa. Toivon, että opin tällä kurssilla kirjoittamaan luontevammin ja ilmaisemaan ajatuksiani laajemmin tekstillä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)